Bye Bye Birdie

Nimi: Bye Bye Birdie "Birdie"	Rotu: Connemara
Syntynyt: 01.08.2014	Omistaja, kotitalli: Faye VRL-11299, Krustpils Manor
Ikä: 14 vuotta	Ikääntyminen: Satunnainen
Sukupuoli: Tamma	Kasvattaja: Mr. G. Halmark, Iso-Britannia
Säkäkorkeus, väri: 136 cm, blue eyed cream	Rekisterinumero: VH14-035-0238
Painotuslaji: Kouluratsastus	Koulutustaso: Helppo A, 70 cm

~ * ~

Birdie oli puhtaasti värihankinta! Kun selailin jonakin kauniina, alkusyksyisenä aamuna Facebookia ja eteeni lävähti connemara-ryhmän postaus upeasta cremellosta varsasta, mietin mielessäni ne pakolliset 'voi miten ihana'-lässytykset ja jatkoin elämää. Kun sitten varsan myynti-ilmoitus tuli eteeni muutaman viikon päästä, en pystynyt enää menemään sen ohi. Naputtelin viestiä kasvattajalle, varmana siitä, että varsa olisi jo myyty. Yllätyksekseni, tammavarsasta ei ollut yhtään kyselyä! Halusin nähdä myös emätamman, joten sovimme treffit kasvattajan tilalle. Sovittuna päivänä lähdin sitten ekskursiolle Brittein saarille, Walesin pohjoisosiin, jossa tyypillisesti welshponeja kasvattava herra Halmark vastaanotti minut vahvasti murtaen. Kävelimme suoraa päätä laitumelle, jossa tamma varsoineen nautti pilvisestä, mutta sateettomasta päivästä. Sekä tamma että varsa tervehtivät meitä höristen. Syötävänsuloinen pikkuvarsa vei sydämeni heti, eikä ollut kaukana etten olisi tehnyt ostotarjousta emästäkin! Päädyimme kuitenkin laittamaan paperit kasaan vain varsasta - tällä kertaa!

~ * ~

Bye Bye Birdie, tuttavallisemmin vain Birdie, on hyvin sosiaalinen ja hyväkäytöksinen tamma. Se on myös erittäin miellyttämisen haluinen, ja onkin aina korvat hörössä portilla vastassa. Luonteestaan huolimatta, tamma tuntuu olevan aidosti läsnä esimerkiksi hoitotoimenpiteissä eikä vain touhua omiaan. Se nauttii harjaamissessioista eikä varusteiden laittokaan tuota ongelmia. Taluttaessa tamma pyrkii kävelemään taluttajan vierellä eikä edes haikaile herkullisiin ruohopuskiin tai muuten vain karkuteille.

Ratsuna Birdie on erittäin osaava, ja selkeästi kiinnostunut erilaisista treeneistä. Tamman kanssa voi kokeilla käytännössä mitä vaan - se on aina innokas yrittämään eikä kyllästy helposti. Lisäksi tamma on erittäin aloittelijavarma eli sen selkään voi laittaa kaikista kokemattomimmatkin, vailla pelkoa, että ratsastajan aluille kävisi jotain.

Kouluratsuna Birdie on taitava ja ennen kaikkea myös näyttävä. Erikoisen värinsä vuoksi se kerää jo sillä katseita kouluradoilla, mutta kun se näyttää lisäyksensä, saa se usein aikaan 'ooh'-huokaisuja. Tammalla on nätit, pitkähköt askeleet, mutta tarvittaessa se pystyy myös kokoamaan jos niin vaaditaan. Helpoissa luokissa tamman kapasiteetti on edukseen, mutta kun siirrytään vaikeampiin asioihin, sen keskittyminen saattaa toisinaan herpaantua ja suoritukset jäävät hieman vajaiksi. Parhaimmillaan tamma on siis lähinnä helpoissa luokissa.

Kisapaikoilla Birdie on se poni, jota kehtaakin tallin puolesta esitellä, sillä se ei turhia hötkyile, näyttää aina nätiltä ja helposti lähestyttävältä sekä tietysti värinsä takia kerää myös katseita. Tamma on helppo jättää rauhoittamaan tilannetta jonkun muun hermoheikomman ponin kanssa, sillä se tulee erinomaisesti toimeen myös muiden ponien ja hevosten kanssa, ja sen läsnäololla tuntuu olevan rauhoittava vaikutus. Birdie ei myöskään pane pahakseen matkustamista rekassa tai ihan tavallisessa kopissa - kunhan sillä on riittävästi syötävää niin mikä vaan reissu ja matka sujuu muitta mutkitta!

i. Innuendo Jedidah on connemarakasvatusta parhaimmillaan ja periytyy suoraan arvonimin palkituista vanhemmista. Jedidah on ehtinyt astumaan muutamia tammoja ja parhaiten palkittujen joukkoon kuuluu muotovalio-palkittu sekä kouluponina menestynyt jälkeläinen. Champion-palkittu ori on kantakirjattu toisella palkinnolla ja on varsin hyvä periyttäjä, mitä tulee rakenteeseen, onhan Bye Bye Birdie itsekin kantakirjassa. Jedidah on perusluonteeltaan kiltti ja rauhallinen ja tuonut myös jälkeläisilleen seesteisen luonteen. Ruunivoikko 139-senttinen ori kilpailee vielä kouluratsuna ja toimii samalla kesät siitosoriina.

e. Lacrimosa periytyy myös tunnetusta connemarasuvusta ja kolmannesta polvesta alkaen on varmasti jokaiselle tuttuja nimiä taulussa. Lacrimosan kaikki varsat on kantakirjattu, samoin kuin tamma itse. Ruunivoikko Lacrimosa on kilpaillut helpoissa luokissa koulua sekä lisäksi matalissa luokissa esteitä, jonka ansiosta myös Bye Bye Birdie on ihan kelpo esteponi koulu-uransa ohella. 140cm korkea tamma on saanut tähän mennessä viisi varsaa, jotka ovat pärjänneet kisaponeina koulussa ja esteillä sekä näyttelykäytössä. Luonteeltaan tamma on omapäinen ja vilkas, mutta Bye Bye Birdien isän luonne on mukavasti tasoittanut siitoskäytössä tamman piirteitä, kuten muidenkin varsojen kohdalla. Lacrimosa toimii edelleen siitoskäytössä ja on tällä hetkellä tiineenä. Aktiivisen kilpauransa tamma on jo lopettanut.

ii. Nancy Boy on luonteeltaaan temperamenttinen ja oria käytettäessä onkin ollut tärkeää valita sen luonnetta tasoittava emätamma. Ruunikko 140-senttinen ori on osaavien ratsastajien ansiosta kilpaillut aikanaan pitkän uran koulu- ja esteluokissa, on ori startannut sijoittuen myös muutamat kenttäkisat. Orilta jäi kolme orijälkeläistä, jotka ovat kilpailleet monipuolisesti. Nancy Boyn suku on perinteistä irlantilaista verta, sieltä löytyy myöskin muutama isompi nimi Icarus isän lisäksi. Nancy Boy on eläkkeellä ja elelee kasvattajallaan.

ie. Humminbird oli todella hieno ja ykkösluokan voikko pieni (133cm) connemaratamma. Siltä on jäänyt vain kaksi varsaa tamman tehdessä päätoimisena työnään kisaponin töitä ja opetusmestarin virkaa. Tamma oli luonteeltaan yhteistyöhaluinen, sympaattinen ja utelias sopien lähes kenelle tahansa hevosteluharrasteluun. Humminbirdillä on myös kivasti näyttelymenestystä ja tamma on palkittu kantakirjassa ykköspalkinnolla. Tamma lopetettiin hammasvaivojen myötä 23-vuotiaana.

ei. Mammoth oli todella komea voikko herrasmies ja korkeudeltaan piirun verran alle 140cm. Mammoth periytyy pitkälti koulupainotteisesta suvusta ja edustaa hyvin vanhaa, arvokasta ja tunnettua connemaralinjaa pidemmältä suvusta. Hyväluonteinen ori oli kuitenkin kilpailutilanteissa niin hermostunut, ettei sillä ole kisakokemusta juurikaan lukuun ottamatta kotitallinsa pikkukisoja, joissa Mammoth esiintyi aina edukseen. Mammoth on pärjännyt näyttelyissä huomattavasti paremmin ja kantakirjattu jo kolmivuotiaana ykkösellä. Mammothilta on jäänyt kaikkiaan vajaat kymmenen jälkeläistä, joista valtaosa on kunnostautunut kouluponeina. Ori kuoli yllättäen 15-vuotiaana auto-onnettomuudessa matkalla klinikalta kotiin.

ee. Lolita on neljännestä polvestaan alkaen tunnettua connemarasukua ja vanhoja vaalittuja linjoja, mutta lähemmät nimet taulussa eivät ole niin kuuluisia. Emä Lullaby on kilpaillut tosin koulukisoissa todella hyvin tuloksin. Lolita itse on jättänyt nimeä kivasti sekä kilpaillen kouluponina että siitokseen. Sille on tähän mennessä kertynyt varsoja viisi, jotka ovat levittäytyneet asumaan ympäri Eurooppaa. Varsat ovat hyväluonteisia emänsä tavoin ja helppoja kouluttaa. Lolitan kerrotaan tuovan sukutauluihin pidemmällekin seesteistä luonnettaan ja hienoja liikkeitä, jotka myös tammalta tietenkin löytyy. Lolita viettelee kasvattajalleen palanneena eläkepäiviä ja suunnitteilla on kenties vielä yksi varsa terveelle tammalle. Ruunivoikko 135-senttinen tamma on matkustanut monipuolisesti näyttelyissä ympäri Euroopan ja voi sen vuoksi olla tuttu nimi näyttelykävijöille.

Sukuselvitys © Jannica

~ * ~

Bye Bye Birdie on tarjolla jalostukseen. Tamma periyttää jälkeläisilleen upeaa, cremelloa väriään sekä hyvää luonnettaan.

t. Brittany Krust, s. 01.10.2014, i. H.S. Clifder
o. Ballycroy Krust, s. 05.10.2014, i. Coolrimis

Kantakirjaustilaisuus

Olin ilmoittanut Birdien ja muutaman muunkin ponitamman kantakirjaustilaisuuteen Viroon, koska mitäpä muuta sitä marraskuun lopussa tekisi kuin puunaisi poneja kuntoon ja ajelisi naapurimaahan niitä näyttämään. Birdien suhteen luottoa löytyi, mutta muiden ponitammojen kanssa en ollut yhtä varma... Cremellon tamman kanssa ei tarvinnut edes harjoitella mitään, niin varma olin, että pääsisimme palkinnoille. Toki olin laittanut tamman rakennekuvan jo etukäteen eräälle brittiläiselle connemara-tuomarille näytille, kuin kysyäkseni onko sillä mahdollisuuksia. Sain jo silloin vastaukseksi, että tamma on upeanvärinen ja sopusuhtainen, mutta melko köykäinen rungoltaan. Sen jaloissa on kevyt luusto ja sen pään ja kaulan linja voisi olla parempi. Tuomarikaveri kuitenkin arveli tamman pääsevän vähintään kolmospalkinnolle - joten sitä lähdettiin nyt tavoittelemaan.

Marraskuinen aamu koitti, ja kaaos oli taattu - ei tosin Birdien osalta, vaan muiden tammojen osalta. Saattoipa yksi ottaa ritolat ja karatakin! Tallityöntekijäni Vilnus juoksi tamman perässä liukkaalla pihalla ja kiroili latviaksi mennessään. Kun vihdoin saimme ponit autoon, pääsimme matkaan, ja onneksemme matka sujuikin suhteellisen hyvin. Ajoa ei myöskään kertynyt kuin puolitoista tuntia ja tiet olivat verrattain hyvässä kunnossa.

Kilpailupaikalla oli täysi tohina! Saimme nippanappa rekan parkkiin viimeiseen tyhjään koloon (paikan päällä ei oltu ehkä varauduttu vastaavanlaiseen osallistujaryntäykseen!). Minä lähdin ilmoittamaan ponit saapuneeksi ja Vilnus parin muun tallityöntekijän kanssa alkoi puunaamaan niitä kuntoon. Yksi kerrallaan tammat vietiin näytille, sitten ratsutettavaksi ja saivatpa ne pyörähtää irtonakin muutaman kierroksen.

Birdien selkään hyppäsi joku tilaisuuden ratsuttajista eikä tamma ollut moksiskaan (muilla tammoillani oli vastalauseita asiasta enemmän tai vähemmän...). Tamma esitti liikkeensä parhaansa mukaan enkä mielessäni keksinyt yhtäkään asiaa, jotka olisi pitänyt tehdä toisin. Rakennetta arvostellessa se seisoi nätisti, korvat pystyssä paikallaan, antoi moitteitta siirtää asentoa ja ylipäätään näytti söpöltä. Tamma palkittiin lopulta kolmannelle palkinnolle - aivan kuten olin odottanutkin!

hevosen kuvat © VRL-01811
kyseessä virtuaalihevonen - this is a sim-game horse