Cefnmoor Legend

Nimi: Cefnmoor Legend "Legenda"	Rotu: Connemara
Syntynyt: 01.12.2018	Omistaja, kotitalli: Faye VRL-11299, Krustpils Manor
Ikä': 10 vuotta (12/2025)	Ikääntyminen: Satunnainen
Sukupuoli: Tamma	Kasvattaja: Cefnmoor, Iso-Britannia
Säkäkorkeus, väri: 146 cm, ruunivoikko	Rekisterinumero: VH18-035-0230
Painotuslaji: Kouluratsastus	Koulutustaso: Helppo A

Legenda on kaikkea muuta kuin legendaarinen. Hyvin huomaamaton tamma jää usein taka-alalle ja onkin hyvin tyytyväinen siellä. Se ei liiemmin välitä huomiosta eikä kaipaa seuraakaan, vaan viihtyy parhaiten yksinään karsinan perukoilla tai tarhan viimeisimmässä nurkassa. Laumassa tamma ei erityisesti viihdy ja karttelee muita poneja. Tästä syystä se jää usein laumassa ilman heiniä kun muut, tomerammat ponit ajavat sen hampaat välkkyen kauemmaksi. Legendassa on luovuttajafiilistä, sillä se todella luovuttaa helposti. Juurikin vaikka tässä heinä-asiassa se vaan alistuisi kohtaloonsa ja jäisi odottelemaan, josko muutama korsi tarhan pohjalle jäisi muiden jäljiltä. Ihmisiin Legenda suhtautuu melko varautuneesti ja välinpitämättömästi. Se ei innostu rapsutteluista vaan hakeutuu suoraan pois tilanteesta, jos joku alkaa kovinkin tuttavalliseksi sen kanssa. Sen kanssa parhaa pärjäiten kun tekee minimin eikä suotta yritä lähempää tuttavuutta.

Hoitotoimissa Legenda ei ole ilkeä, mutta ei mitenkään järin ystävällinenkään. Sen perusilme on varsin hapan - korvat aina vähän enemmän taakse kuin eteenpäin, ja aina lievää mulkoilua ja varautuneisuutta. Tamman kanssa kaikki hoitotoimet kannattaakin pitää melko miniminä - on ihan turha alkaa sitä puunaamaan kun se vain ahdistaa ponia entisestään. Varusteiden laitossa ei ole mitään sen suurempia ongelmia; tamma antaa kiristää satulavyön, laittaa kuolaimet suuhun, pistää loimet jalkaremmeineen sun muuta. Kengittäjääkin se sietää, vaikkei ylimpiin ystävyksiin kuulukaan.

Helppo A-tasoinen Legenda on ihan pätevä kouluponi, vaikkei olekaan mikään helpoin ratsu. Tamma on sarjaa ‘mitään en anna ilmaiseksi’. Jokaista tehtävää työstetään kuin Iisakin kirkkoa, ja siltikään ei aina mene putkeen. Pääsääntöisesti kun asiat pysyvät riittävän helppoina ja selkeinä, tamma suorittaa varsin nätisti ja yllättävän mielekkäästi. Vaikkei se näytä aina nauttivan treeneistä, kyllä se enempi mielissään on koulutreeneissä kuin vaikka hoitotoimissa. Tammalla on melko pompottavat askeleet, joten niihin kestää aina hetki tottua. Legenda arvostaa eniten ratsastajaa, joka osaa istua selässä huomaamattomasti ja käyttää pieniä apuja - kaikki, joiden ratsastustyyliin kuuluu massiivinen teatraalisuus, eivät kuulu Legendan suosikkeihin.

Esteitä tamman kanssa harrastetaan satunnaisena sunnuntaihumppailuna. Maastoesteet etenkin tuntuvat olevan tamman mieleen - ainakin noin pari kertaa vuodessa. Silloin siltä saattaa jopa saada korviakin vähän pystympään ja kaulaa ylös kun tamma innokkaana laukkaa esteiden välit. Toki Legendan hyppytyyli on melko karmaiseva ja aina niin ennalta-arvaamaton, että ratsastajalla on täysi työ pysyä satulassa. Uittaminen on kesäisin myös Legendan suosikkitoimia, ja muuten niin mitäänsanomattomasta tammasta kuoriutuu varsinainen vesipeto kun sen päästää järveen tai mereen.

Cefnmoor Legend on tarjolla jalostukseen. Tammaa voidaan käyttää sekä connemara- että ratsuponijalostukseen.

Oli heinäkuun kuumimpia päiviä ja helleaalto Latvian maaseudullakin oli kestänyt jo kolmatta viikkoa. Tallia vierustava pieni puro oli lähes kuivanut saviseksi liejuksi, ja jossain kohtaa kuuta paikallinen vedenjakolaitos jo peloitteli, että vesi meinaa loppua kesken. Krustpilsissäkin oli jätetty ponien peseminen vähemmälle, mutta juomavetensä ne kyllä ansaitsivat. Viikottaisten pesujen sijasta useamman kohdalla oli otettu ohjelmaan viikottaiset uittoreissut merenrantaan - vettähän sekin on, vaikka vähän suolaisempaa.

Tällä kertaa oli minun vuoroni lähteä lauman kanssa liikkeelle. Olimme rakentaneet pitkän kujan tallilta rantaan, jotta henkilökunnan työaikaa säästyisi. Vedessäkin oli hieman epätoivoisesti yritetty aidata alue uittoponeille. Meren aallot eivät toki aina olleet yhtä mieltä aidan sijainnista, ja lähes päivittäin joku sai sitä korjata. Isomman konkkaronkan vieminen rantaan kuitenkin vaati aina johtoponin, ja tällä kertaa oli Legendan vuoro toimia johtajana. Valintahan oli kaikin puolin järjetön, sillä tamma on kaikkea muuta kuin johtaja luonteeltaan, ja muutenkin vieroksuu kaikkea huomiota. Kumma kyllä, tallityöntekijät olivat kieltäytyneet tästä vetovastuusta, joten homma jäi minun niskaani.

Laitoin hapannaama-tammalle suitset päähän ja jätin vielä riimunkin suitsien päälle, ihan varmuuden vuoksi. Oman selässä pysymiseni turvaksi heitin kaulanarun lisäkahvaksi ja hyppäsin pukilta tamman selkään. Mitenkään miellyttävän pehmeä ja pyöreä selkä Legendalla ei ole, vaan sen säkä on melko korkea ja selkäranka tuntuva, joten alkumetreiltä homma oli hieman epämukavaa. Tamma ei myöskään nauti millään tavoin siitä, että ratsastaja keikkuu selässä miten sattuu, ilman satulaa, joten myöskään tamma ei ollut millään mukavuusalueella. Lähdimme matkaan, mukana viisi muuta tammaa.

Hetkellisesti matkalla Legenda nosti korviakin pystyyn kun se kai arvasi, että uimaan ollaan menossa. Sitten se veti ne takaisin niskaa vasten - kuin muistaen, että ai niin, tätä hommaa pitikin inhota. Minulla oli täysi työ pitää muut tammat perässä, etteivät ne livistäisi Legendan ohi ja leviäisi ympäri lähimaastoa. Saavuimme viiden minuutin ratsastussekoilun jälkeen rantaan, ja Legendakin innostui. Se ampaisi matkaan ohjuksen lailla, ja meinasin itse jäädä jälkeen - kaulanaru onneksi pelasti ja pysyin menossa mukana. Tamman äkillinen vauhdin nosto tietysti johti myös muiden hevosten temponlisäyksiin, ja kohta koko lauma paineli täyttä laukkaa kohti merta. Kiitin ratsuvalintaani siitä, että ainakaan tamma ei pysähtyisi vedenrajaan!

Loppujen lopuksi, uittaminen meni ihan kivasti. Legendakin tuntui nauttivan, ainakin hetkellisesti, uimisen tuomasta hurmasta ja viileydestä! Yksi toinen tamma jopa innostui piehtaroimaan ranta-aallokossa! Onnekseni Legenda ei ottanut vinkistä vaaria! Noin puolen tunnin pulikoinnin jälkeen, lähdettiin suuntamaan kohti tallia, huomattavasti rauhallisemmalla tahdilla!

hevosen kuvat © Fee Fotografie
kyseessä virtuaalihevonen - this is a sim-game horse