Stall Fernweh

Nova

virtuaalihevonen - a sim-game horse

Perustiedot

Nimi:	Nova	Rekisterinumero:	VH19-012-0063
Rotu:	hollantilainen puoliverinen	Syntymäaika, ikä:	07.07.2018, 13v (07/2025)
Sukupuoli:	ori	Väri, säkäkorkeus:	mustanruunikko, 169 cm
Omistaja:	Faye (VRL-11299)	Kotitalli:	Stall Fernweh, Sveitsi
Painotus:	esteratsastus	Koulutustaso:	ko: helppo B, re: 140 cm
Kasvattaja:	Gabriel Moicht, Alankomaat

* ikääntyy satunnaisesti

Meriitit

Champion myönnetty 26.02.2025

KTK-III 15 + 17 + 16 + 16 = 64 p. 31.03.2025 Hevoskantakirjatilaisuus

ERJ-I 8 + 6 + 40 + 20 + 21 + 15 = 102 p. 31.07.2025 ERJL

Historiaa

Ennen Novan saapumista, olin haaveillut musta estehevosorista. En itse uskalla kisata 160 cm luokkia - se tehtävä putoaa ratsastajillemme, mutta 140 cm vielä menisi. Oma päähän se siinä tulee vastaan, 160 cm luokkien esteet ovat niin järkälemäisen isoja, että pää ei vaan pysy mukana. Siispä, ihan salaa ostohousut jalassa selailin markkinoita. Olin myös värin suhteen vaativa, sillä halusin nimenomaan mustan, ja vieläpä orin.

Meni kauan ennen kuin tärppäsi. Bongasin sattumalta iltapalan ohessa myynti-ilmoituksen hollantilaisen puoliverikasvattajan tallilta. Ilmoituksessa oli useampi maitovarsa, jotka skippasin suosiolla, mutta lopussa oli maininta myynnissä olevasta kilpahevosesta. Ilmoituksen alalaidassa oli suoraan sanottuna surkea kuva, jossa näytti olevan joku musta tai tummanruunikko hevonen. Toki olin varma, että kyseessä on ruuna. Otin puhelimen kouraan ja soitin tallille.

Tallin omistaja Gabriel vastasi puhelimeen ja hyvin lyhyesti ja ytimekkäästi kertoi myyvänsä oria, josta ei tullutkaan 160 cm luokkien hyppääjää. Mies kuulosti silminnähden pettyneeltä kun kertaili orin hienoa estesukua, ja kuinka he olivat kaavailleet sen tulevaisuudelle kaikkea mahdollista aina GP-sarjoista olympialaisiin. Pyörittelin silmiäni puhelun lomassa miettiessäni, että näinkö nopeasti hevonen menetti arvonsa jos estekorkeudesta jäi 20 cm suorittamatta… Ilmeisesti, sillä orin myyntihinta oli olematon. Kuulustelin vielä hevosen luonteesta ja käyttäytymisestä, eikä siinä puhelun perusteella ollut mitään vikaa. Kerroin napakasti Gabrielille, että minä nappaan auton matkaani ja ajelen sinne heti huomenna katsomaan hevosta.

Luonnekuvaus

Nova on järkevä ja kiva ori. Siinä on ripaus ponimaisuutta - ei pelkästään ulkonäöllisesti vaan myös luonteen puolesta. Orilla on tietynlainen pilke silmäkulmassa, vaikka se pääosin onkin hyvin rauhallinen ja lunki tapaus eikä perushommissa jaksa hötkyillä tai stressata. Ori on myös hyvin ihmisläheinen, ja tykkää huomiosta, olkoon se sitten rapsuttelujen tai hoitotoimien muodossa. Jännä kyllä, Nova ei ole mikään herkkujen ystävä ja se ei yleensä jaksa kiinnostua syötävästä, jota ihminen tuo mukanaan - ellei se satu olemaan banaania. Se jostain ihmeellisestä syystä on orin lempiherkkua, jonka se hotkii vaikka kuorineen jos niikseen sattuu. Muut, perinteisemmät namit kuten sokerit tai leivänkannikat eivät Novalle uppoa, ja se ottaa palkkionsa mieluummin rapsutteluna kuin ekstrakaloreina. Nova tulee myös toimeen muiden hevosten kanssa, omimmillaan se olisi ehkä ruunaporukassa, mutta sen voi kyllä tarhata jonkun muun orinkin kanssa. Se ei ole järin orimainen tai reviiritietoinen eikä jaksa kahnailla machompien kanssa vaan alistuu tyytyväisenä kohtaloonsa ja pysyttelee taka-alalla. Tietyissä määrin, Novan läsnäolo rauhoittaa myös muita hevosia, sillä se ei säiky tai turhia stressaile jonninjoutavia asioita.

Hoitaessa Nova on helppo ja kiva - jos näin tiivistetysti voi sanoa. Sen voi surutta satuloida karsinassa ilman että sitä sitoo kiinni. Ori seisoo tarvittaessa käytävällä paikallaankin ilman mitään päävehkeitä. Joskus olen miettinyt, onkohan Nova tietoinen, että se on ori ja vielä puoliverinen estehevonen eikä esimerkiksi western-ruuna… Kun oria jaksaa hetkisen harjata ja puunata, se voi osoittaa hellyyttä puskemalla päätä hoitajaa vasten tai nypläämällä hiuksia. Muiden orien kohdalla ottaisin tämän hieman epämääräisenä touhuna, mutta Novan kohdalla voi varmistua, ettei kyseiset hellyydenosoitukset johda yhtikäs mihinkään muuhun. Suitsiminen ja satuloiminen sujuu ongelmitta - kilttinä poikana Nova usein vielä laskee päätään korkeuksista, jotta ihmisen on helpompi laitaa suitset korvan taakse. Se ei erityisemmin tykkään korvien koskettelusta tai korvakarvojen leikkaamisesta, mutta sietää toimenpiteet ilman vastamutinoita. Kengittäminen ja kavioiden putsaus on helppoa hommaa - ori ei tarvitse edes mitään viihdykkeitä vaan pysyy kiltisti paikallaan ihan itse.

Kentälle päästyään Novasta löytyy kyllä myös vauhtia. Reipas ja kuuliainen ori on kuin oikea työmyyrä! Se on aina valmis hommiin ja suorittamaan 110% lasissa! Nova toisinaan tuntuu myös selästä käsin kuin pieneltä ponilta - sen kokoamiskyky on valtava ja se kääntyy vaikka postimerkin päällä jos tarve niin vaatii. Lämmitellessä orin kanssa kannattaa tehdä paljon pidätteitä ja lisäyksiä, jotta pääsee sisälle siitä, miten herkästi Nova reagoi mihinkin apuihin, ja kuinka nopeasti - näin välttyy yllätyksiltä. Erityisen hauskaa lämmittelytreeniä orin kanssa on pitkät jumppasarjat, joissa on vaikka 120 cm ristikkoa yhden tai kahden askeleen välein. Näistä Novakin tykkää ja on erityisen innokkaana suorittamassa kun tehtävässä on hieman haastetta!

Esteradoilla Nova on kuin kotonaan. Siitä ei tullut GP-tason hyppääjää, mutta hieman pienempiin luokkiin (140 cm) se on ihan ykköstykki! Nopeajalkainen, vetreä ja erinomainen kääntymään - lisäksi orilla on vielä pääkin mukana touhussa, ja se on todella hyvä itse päättämään esimerkiksi hyppy- tai alastulokohtaa. Orissa on myös yllättävää venymiskykyä, eli vaikka joku lähestyminen jäisikin vähän pitkäksi - ori kyllä usein pääsee puhtaasti esteen yli. Uusintaradoilla orin ketteryys on plussaa - sen kanssa voi suunnitella tavallista tiukempia teitä ja erikoisempia rakoja, joista ratsastaa aikaa säästääkseen. Kieltoja Novan kanssa ei tarvitse pelätä - ori kieltää ainoastaan jos sen tuo todella huonosti esteelle ja se itsekin arvioi, ettei tästä pääse ongelmitta yli. Ori on kaikin puolin näppärä ja kiva esteratsu.

Kouluakin on Novan kanssa joskus kokeiltu, mutta kyllä sen pääpainotus jo suvunkin puolesta on esteillä. Ori toimisi varmasti ihan hienosti helpoilla kouluradoilla eikä valita yhtään vastaan vaikka se kiikutettaisiin esteratojen suojista kouluaitojen sisäpuolelle. Se vaan tuntuu enemmän nauttivan esteratsastuksesta, joka tulee sille kuin luonnostaan. Kouluradat on kuitenkin hyvää vaihtelua estetreenien keskelle ja tuovat enemmän taipuisuutta ja vetreyttä orin arkeen.

Maastoillessa Nova on ihan ykkönen. Se on varmajalkainen, rohkea ja luotettava maastoratsu. Ori ei tunnu säikkyvän mitään, ja vaikka säikkyisikin, sen säikkyminen on lähinnä korvat pystyssä tuijottelua kohteen suuntaan eikä se suinkaan olisi ensimmäisenä poistumassa paikalta takavasemmalle. Novan läsnäolo tuntuu myös rauhoittavan hieman hermoheikompia hevosia (tai ratsastajia). Orin kanssa on kiva lähteä vetämään joku vähän pidempi viikonloppumaasto, sillä esteuransa myötä ori vahva ja kestävä ja jaksaa huoletta raskaammassakin maastossa. Ylämäkitreenit on ihan vakionäky sen treenikalenterissa.

---

Sukutaulu

i. Norcy   hollantilainen puoliverinen musta, 171 cm (EVM)	ii. Mordecai   trn kwpn-o, 170 cm (EVM)	iii. Merlyn rn kwpn-o, 167 cm (EVM)
		iie. Lavinia prn kwpn-t, 162 cm (EVM)
	ie. Monira   mrn kwpn-t, 161 cm (EVM)	iei. Kvarto trn kwpn-o, 166 cm (EVM)
		iee. Lindella m kwpn-t, 164 cm (EVM)
e. Martina   hollantilainen puoliverinen ruunikko, 166 cm (EVM)	ei. Nirvana   trn kwpn-o, 168 cm (EVM)	eii. Navigator rn kwpn-o, 171 cm (EVM)
		eie. Kahlua prt kwpn-t, 168 cm (EVM)
	ee. Liberty   prn kwpn-t, 159 cm (EVM)	eei. Kaa mrn kwpn-o, 167 cm (EVM)
		eee. Lemonette rn kwpn-t, 160 cm (EVM)

Novan isä, elegantti ja ryhdikäs Norcy tunnettiin ensisijaisesti tasaisesta työmotivaatiostaan ja erinomaisesta hyppytekniikastaan. Ori kilpaili nuorella iällä menestyksekkäästi nuorten hevosten esteluokissa ja periytti jälkeläisilleen selkeää päätään sekä vahvaa takaosaansa - ominaisuuksia, jotka tukevat tehokasta ponnistusta esteillä. Iso, musta ori jatkoi nuorten luokista aina GP-tasolle asti, pärjäten mainiosti. Sen niittämä kisamenestys teki siitä halutun siitosorin, ja sen ura jatkuikin astutusten merkeissä aina 20-vuotiaaksi asti. Orille kertyi tähän ikään mennessä n. 50 jälkeläistä, pääosin puoliverivarsoja, mutta muutama ratsuponikin mahtui joukkoon.

Isänisä Mordecai oli maltillinen ja älykäs kilpahevonen, joka teki pitkän uran kansallisella tasolla. Tummanruunikko, melko jykevä ori pärjäsi paremmin hieman pienemmissä luokissa vaikka toki sen kanssa koitettiin tavoitella myös GP-sarjaa. Sen hieman raskaampi rakenne kuitenkin verotti, ja hitaamman aikansa puolesta se jäi usein ilman sijoja. Ori tunnettiin myös hyppykapasiteetistaan ja siitä, ettei se koskaan epäröinyt erikoisesteillä. Sen rauhallinen luonne teki siitä sen sijaan suositun siitosorin, erityisesti nuorille ja kokemattomille tammoille.

Isänisänisä Merlyn oli kompakti ja tekninen hyppääjä, joka pärjäsi hyvin tiukoilla ja vaativillakin radoilla. Se ei ollut näyttävin hevonen ulkoisesti, mutta sen tarkkuus ja yritteliäisyys tekivät siitä todellisen esteratojen ässän. Ori menehtyi kuitenkin melko nuorena, vasta 12-vuotiaana, maasto-onnettomuudessa. Se meni ratsastajansa kanssa nurin, ja valitettavasti orin jalka meni poikki ja ori lopetettiin sinne sijoilleen. Ratsastaja selvisi ilman vakavampia vammoja.

Isänisänemä Lavinia oli eloisa ja kevytrakenteinen tamma, joka toi sukulinjaan herkkyyttä ja nopeaa reaktiokykyä. Kaunis punaruunikko tamma pääsi myös kantakirjan ykköspalkinnolle ja pärjäsi hyvin tamma- ja varsanäyttelyissä erinomaisen rakenteensa ansiosta. Se kilpaili nuorena kenttäkilpailuissa ennen siirtymistään siitokseen, ja se jätti erityisen sporttisia ja kevyesti liikkuvia varsoja.

Isänemä Monira oli voimakasrakenteinen ja luonteeltaan tasapainoinen tamma, jota arvostettiin sen varmuudesta ja hyppyhalusta. Tamma ei ollut kertaakaan uransa aikana kieltänyt ja puomejakaan se pudotteli vain harvakseltaan. Se oli äärimmäisen varmajalkainen, joskin melko hidas ja oli ehdottomasti omimmillaan taitoratsastusluokissa nopeimman ajan sijasta. Se oli todellinen luottoratsu, jolla kilpailtiin aluetasolla esteillä ja joka osoittautui erinomaiseksi siitostammaksi.

Isänemänisä Kvarto oli energinen ja hieman tulinen ori, jonka esteradat saattoivat olla räjähtäviä - sekä hyvässä että huonossa. Ori oli haastava ratsastaa eikä sen kanssa pärjännyt kokematon ratsastaja. Sen rohkeus ja kapasiteetti olivat kuitenkin kiistattomat, ja sen jälkeläisissä näkyy usein samaa sähäkkyyttä ja voimaa.

Isänemänemä Lindella oli todella lempeäluonteinen ja yhteistyöhaluinen tamma, joka toimi vuosia ratsastuskoulun opetushevosena ennen siirtymistään siitokseen. Sen mutkaton luonne teki siitä korvaamattoman emän niin käyttö- kuin kilparatsuille. Tamma lopetettiin vanhuuden vaivojen vuoksi kiitettävässä 26 vuoden iässä, ja sitä jäi kaipaamaan koko paikallisen ratsastuskoulun väki.

Emä Martina oli klassinen KWPN-tamma: urheilullinen, kestävä ja aina tehtäviinsä keskittyvä. Tamma kilpaili Keski-Euroopassa 160 cm -radoilla, sijoittuen mainiosti. Tamma voitti nuorena myös kertaalleen nuorten hevosten cupin, ja oli tunnettu nimi nuorten estehevosten piireissä Benelux-maissa. Tamma siirtyi myöhemmin siitokseen, jossa se osoittautui periyttävän hyvää luonnettaan, erinomaista rakennettaan sekä hyvää kykyään oppia uusia asioita nopeasti. Martina oli erinomainen varsojensa kanssa ja nautti myös tästä elämästään, vaikka oli ehdottomasti omimmillaan esteradoilla.

Emänisä Nirvana oli näyttävä ja modernin mallinen ori, joka pärjäsi hyvin 140 cm-luokissa ympäri Euroopan. Orin kapasiteetti ei tuntunut riittävän enää siitä ylemmäs vaan ori hermostui, teki huonoja lähestymisiä ja pudotteli puomeja. Kun korkeutta hieman tiputettiin, muuttui suorittaminenkin siistimmäksi. Hyvin samanlainen tapaus kuin Nova itse. Ori oli luonteeltaan mukava ja vastaanottavainen, ja kaikin puolin helppo käsitellä. Siksi sitä käytettiinkin laajasti jalostukseen, ja ori sai liki sata jälkeläistä. Iso, tummanruunikko ori meni kuitenkin vanhemmalla iällä niin huonoon kuntoon, että omistajat tekivät inhimillisen valinnan ja lopettivat hevosen 18-vuoden iässä.

Emänisänisä Navigator oli määrätietoinen ja suoraviivainen hevonen, jonka hyppy oli voimakas ja vaivaton. Se vaati ratsastajaltaan johdonmukaisuutta, mutta oikeissa käsissä se loisti kilparadoilla - etenkin teknisesti vaativissa tehtävissä. Ori starttasi kertaalleen esteradoilla kesäolympialaisissakin, ei tosin pärjännyt kovin hyvin, mutta onpahan meriitti jolla kehuskella. Ori jätti jälkeensä hyväkäytöksisiä ja kivoja jälkeläisiä.

Emänisänemä Kahlua oli hieman herkempi ja pidättyväinen tamma, mutta oikeanlaisen ratsastajan kanssa se loisti niin sileällä kuin esteilläkin. Se toi sukulinjaan hienoa ratsastettavuutta ja selkeää estetekniikkaa. Nätti ja hyvärakenteinen tamma periytti myös kompaktia rakennettaan ja rautiasta väriään ainakin osalle jälkikasvustaan.

Emänemä pienikokoinen mutta pippurinen Liberty hurmasi jokaisen, joka sen satulaan pääsi. Se oli kotitallin varma valinta junioreille ja nuorille ratsastajille, mutta ei jättänyt tylsistymään kokeneempaakaan ratsastajaa. Tamma oli varmajalkainen ja sukkela - erinomainen esteratsu. Se kilpaili eri ratsastajien kanssa hyvin vaihtelevilla tasoilla aina metristä 160 senttiin ympäri Keski-Eurooppaa, ja pääsi aloittamaan kisauransa alusta uuden ratsastajan kanssa useampaan kertaan. Myöhemmin kun tamman jalat alkoivat olla entiset pitkän esteuran jälkeen, se siirrettiin siitoskäyttöön. Sen jälkeläiset tunnetaan vahvasta luonteestaan ja erinomaisesta työmotivaatiostaan. Lähes 90% sen jälkikasvusta on pärjännyt hyvin esteradoilla.

Emänemänisä Kaa oli estekenttien varma suorittaja - ei erityisen nopea tai näyttävä, mutta ainakin tasaisen varma. Sen hyppytekniikka oli erinomainen eikä sen kanssa tarvinnut huolehtia virhepisteistä tiputettujen puomien tai kieltojen osalta. Sen sijaan, oria rankaistiin useimmiten liian hitaasta ajasta, sillä se ei todella ollut mikään nopeajalkainen vieterijänis. Ori otti radat mieluummin rauhassa ja huolella kuin nopeasti häsläten. Taitoarvosteluissa sen kanssa pärjättiinkin erinomaisesti. Ori periytti jälkeläisilleen loistavaa takajalkatekniikkaa ja nöyrää luonnetta, ja jätti monta varsan omistajaa tyytyväiseksi jaetuista geeneistä.

Emänemänemä Lemonette oli linjan pieni helmi: siro, hienoliikkeinen ja kevyt ratsastaa. Vaikka sen kilpailu-ura jäi lyhyeksi yllättävän loukkaantumisen vuoksi, se oli siitostammana arvostettu selväpäisyytensä ja elegantin rakenteensa ansiosta. Tammalle kertyi siitosuransa aikana yhteensä 10 jälkeläistä, jonka jälkeen tamma valitettavasti menehtyi kohtutulehduksen aiheuttamiin komplikaatioihin.

---

Kilpailut ja näyttelyt

ERJ - 40 sijoitusta, joista 8 voittoja

17.10.2018 ERJ - 130 cm - 02/24 20.10.2018 ERJ - 140 cm - 04/37 21.10.2018 ERJ - 140 cm - 05/30 21.10.2018 ERJ - 130 cm - 01/24 30.10.2018 ERJ - 140 cm - 05/36 02.11.2018 ERJ - 140 cm - 03/39 03.11.2018 ERJ - 140 cm - 02/30 03.11.2018 ERJ - 130 cm - 01/41 03.11.2018 ERJ - 140 cm - 04/38 06.11.2018 ERJ - 140 cm - 05/30

08.11.2018 ERJ - 130 cm - 01/40 09.11.2018 ERJ - 140 cm - 04/30 09.11.2018 ERJ - 140 cm - 04/37 10.11.2018 ERJ - 140 cm - 01/30 15.11.2018 ERJ - 140 cm - 04/30 16.11.2018 ERJ - 140 cm - 03/30 17.11.2018 ERJ - 140 cm - 05/30 18.11.2018 ERJ - 140 cm - 04/30 18.11.2018 ERJ - 140 cm - 01/30 19.11.2018 ERJ - 140 cm - 02/24

23.11.2018 ERJ - 140 cm - 02/30 27.11.2018 ERJ - 140 cm - 02/30 28.11.2018 ERJ - 140 cm - 01/30 01.12.2018 ERJ - 130 cm - 03/40 03.12.2018 ERJ - 130 cm - 02/40 13.12.2018 ERJ - 130 cm - 05/40 13.12.2018 ERJ - 130 cm - 02/35 16.12.2018 ERJ - 130 cm - 02/40 18.12.2018 ERJ - 130 cm - 04/40 20.12.2018 ERJ - 130 cm - 05/35

22.12.2018 ERJ - 130 cm - 02/40 24.12.2018 ERJ - 130 cm - 03/40 28.12.2018 ERJ - 130 cm - 05/36 09.01.2019 ERJ - 130 cm - 01/30 14.01.2019 ERJ - 130 cm - 04/30 03.02.2019 ERJ - 140 cm -05/30 05.02.2019 ERJ - 140 cm -05/30 07.02.2019 ERJ - 140 cm -03/30 09.02.2019 ERJ - 140 cm -05/30 10.02.2019 ERJ - 140 cm -01/30

Näyttelyt

31.03.2019 NJ - irtoSERT (tuom. Sorel) 29.04.2019 NJ - irtoSERT (tuom. Lissu T.) 05.05.2019 NJ - irtoSERT (tuom. Jannica)

04.03.2025 VSN - RCH, 10p. (tuom. Launi)

Muut kilpailut

31.03.2025 VHPY-Cup - 140 cm - 03/24

---

Jälkeläiset

Nova on tarjolla jalostukseen.

s. 10.10.2024      kwpn-o.      Uno Fern      e. Melankolia      om. Haras du Vent d'Azur
s. 08.03.2025      kwpn-o.      Novarro HMS      e. Unique Flaws      om. Harmony Sporthorses      EV-II
s. 02.04.2025      kwpn-o.      Veyron van Ardon      e. Luminara van de Zandhof      om. Avra Sporthorses
s. 18.04.2025      kwpn-o.      Vortex Fire 66      e. Paranoir      om. Stall Fernweh

---

Kuulumisia

Visiitti ostohousut jalassa
Olin luvannut mennä tekemään ostotarkastusta ja koeratsastusta Novalle heti seuraavana aamuna edellispäivän tiedustelupuheluni jälkeen. Ei auttanut kuin koota eväät kylmälaukkuun, kahvia kuppiin ja menoksi. En saanut näin lyhyellä varoitusajalla edes ketään kaveriksi matkaan, joten sain yksin ajella useamman tunnin matkan Sveitsistä Hollannin rannikolle. Gabrielin siittola sijaitsi noin kolme varttia Amsterdamista etelään, aivan rannikon tuntumassa olevassa pikkukylässä, joka tuntuikin olevan yhden sortin hevospitäjä: siittolaa vieretysten ja laiduntavia hevosia joka talon kulmalla! Pienien navigointivaikeuksien jälkeen pääsin kuin pääsinkin perille ja karautin pihaan.

Pihalla ei näkynyt ristin sielua, joten soitin Gabrielille, joka lähes välittömästi ensimmäisen hälytyksen jälkeen pamahti paikalle tallin ovesta, iloisesti hymyillen. Hän naurahti nähdessään hevoskopin autoni perässä: “Sinä tulit sitten ostamaan Novan”, hän virnisti ja minä tyydyin vain hymyilemään ja levittämään käsiäni. Sitähän tänne toden totta tultiin tekemään. Gabriel johdatteli minut tallin sisään ja Novan karsinan ovelle. Yllätyin, miten ponimainen ori oli, vaikka virallisten mittausten mukaan säkäkorkeus oli 169 cm. Gabriel tuntui näkevän hämmennykseni ja totesi vain orin jääneen pysyvästi teini-ikään ilman pituusvenähdystä - kyllä se hevonen oli vaikkakin hieman ponimainen ulkonäöltään (ja erityisesti päästään). Halusin itse satuloida orin nähdäkseni, miten se toimii hoitotilanteissa, eikä minulla toimenpiteen jälkeen ollut mitään pahaa sanottavaa.

Kentällä Gabriel punttasi minut selkään, ja viimeistään siinä kohtaa ymmärsin, että kyseessä tosiaan oli hevonen. Orin ulkonäkö selkeästi huijasi minua - miten se vaikuttikin niin ratsuponilta! Nova lähti reippaaseen käyntiin korvat pystyssä. Ravi oli pehmeää ja matkaa voittavaa, ja kentän laidalla olevista peileistä näin, että se myös näytti lennokkaalta. Laukka pyöri nätisti ja ori oli koko ajan kuuliainen ja hyvin yhteistyöhaluinen. Se reagoi minimaalisilla avuilla. Minun lämmitellessäni hevosta, Gabriel oli pystyttänyt neljän esteen radan kentän keskelle ja ohjeisti minua esteiden järjestyksistä. Otin muutaman harjoitushypyn yhdellä pienemmällä pystyllä, ennen kuin Gabriel nosti pystyn oikeaan korkeuteen.

Nova hyppäsi siististi ja hyvällä ilmavaralla, varoen hipaisua puomeihin. Se päätteli lähestymiset liki itse, mutta kuunteli myös minun ehdotuksiani. Se liikkui vaivattomasti ja kääntyi hyvinkin pienellä säteellä, silti kyeten ylittämään 140 cm esteen vaivatta. Pakko myöntää, mutta hymyilin orin selässä - tiesin jo, että tässä olisi se pikkuesteori omaan käyttöön! Ori ei myöskään tuntunut lainkaan raa’alta vaan täysin valmiilta kilpahevoselta, vaikka olikin vasta 5-vuotias. Gabriel kertoi orin pyörähtäneen muutamissa pikkukisoissa, mutta varsinaisesti isompi kisaaminen oli jätetty pois kun treeneissä ori ei vaikuttanut sopivalta 160 cm luokkiin ja pudotteli liikaa isommilla esteillä. Taputin Novaa kaulalle hyvästä suorituksesta, ja vedettiin kentällä loppukäynnit löysin ohjin Gabrielin tarinoidessa tallin historiasta.

Kantakirjaustilaisuus
Meillä oli jännittävä päivä edessä! Olimme lähdössä isommalla poppoolla kantakirjaamaan muutamaa oria, Nova mukaanlukien. Oltiin treenattu Novan kanssa esittämistä oikein urakalla. Vaikka ori on normaalisti niin hyväkäytöksinen ja mukava, ei se meinannut nyt millään omaksua tätä paikallaan narun päässä seisoskelua. Leikin toisinaan itse näissä harjoitustilaisuuksissa tuomaria ja huomasin kyllä, miten erilaiselta orin rakenne näyttää jos se seisoo yhtään huonosti, joten tavoitteena meillä oli saada asento täydelliseksi itse H-hetkeä varten. Melko hyvin näissä lopulta suoriuduttiin, mutta toki jännitin ennalta, että kuinka meidän käy. Tavoitteena oli saada edes III-palkinto, ykköstä emme tällä miniponin rakenteella edes lähtisi tavoittelemaan!

Aamulla pakattiin kukonlaulun aikaan hevoset rekkaan ja tarvittava roinamäärä mukaan, ja otettiin keula kohti kantakirjaustilaisuutta. Rodulle tyypilliseen tapaan, tilaisuus järjestettiin Hollannissa - meidän onneksemme Etelä-Hollannissa. Päivä onneksi näytti aurinkoiselta ja keli lämpimältä, vaikka maaliskuussa ollaankin; nurmikot vihersivät jo kun päästiin lumihuippuisten vuorten alta pois!

Matka taittui jouhevasti ja hevoset viihtyivät rekassa kun oli sopivasti ruokaa nenän edessä. Olimme puunanneet Novan jo edellisiltana kuosiin ja tänään luvassa oli enää perusharjaus ja vähän showshinea kehiin ja menoksi! Paikalle saavuttuamme, huomasimme olevamme ajoissa, sillä paikka oli liki hylätyn oloinen. Hetken tuumailtuamme totesimme olevamme väärällä tallilla ja nasta laudassa ajoimme kohti oikeaa, joka onneksemme ei ollut kuin vajaan kymmenen kilometrin päällä. Siellä meitä vastassa olikin aivan erilainen, virittynyt kisatunnelma ja toinen toistaan hienompia puoliverioreja pyntättynä tärkeää päivää varten!

Tallitytöt alkoivat valmistella Novaa kun itse hoidin maksut ja ilmoittautumiset. Yksi ratsuttajistamme Austin oli luvannut esittää Novan, ja hän olikin orin kanssa treenannut tehtävää. Nova vaikutti silminnähden rauhalliselta kaikkeen härdelliin nähden eikä oikein jaksanut edes hätkähtyä ihmettelemään maailman menoa heinäverkkonsä läheisyydestä. Kun orin suorituksen aika koitti - menin itse jännittyneenä katsomoon.

Ja III-palkintohan se sieltä napsahti! Eikä jääty edes minimipisteisiin vaan ori sai 64 p kun alin hyväksytty raja taitaa olla 60. Nova sai täydet pisteet käytöksestä ja luonteesta, eikä suotta! Kerkesin katsoa muutaman edeltävän orin ja kyllä niissä oli esittäjällä pitelemistä! Nova vaikutti lähes ruunamaiselta ja hitusen uneliaalta (ehkä tämä myös tiputti pisteitä?), mutta suoritti kaiken annetun mallikelpoisesti. Irtohypytyksessä se hyppäsi hienosti kujassa, vaikka tätä emme juurikaan olleet treenanneet - ja ratsastajan kanssa omaan tyypilliseen tapaansa suoritti täyden kympin pisteillä. Rakenteesta oria hieman moitittiin ja tosiaan mainittiin hieman puutteellista orileimaa ja kevyttä kaulaa, mutta muuten Novaa kyllä kehuttiin kovasti. Olemme kaikinpuolin tyytyväisiä tähän suoritukseen ja palkintoon, ja Nova sai pari banaania kiitokseksi!

kuvat © Fleur Fotografie